Kesä on mennyt yhdessä hujauksessa, vaikka ei ollakaan mitään ihmeempiä tehty. Miehellä ei ole tänä kesänä ollenkaan kesälomaa, joten kaikki pienet reissut on saanut ajoittaa viikonlopuille. Me ollaan siis Matildan kanssa vietetty aikaa kotona ja erityisesti puistossa.
Meille on muodostunut jo tietty päivärytmi jota noudatetaan melko orjallisesti. Herätään 8-9 aikaan, syödään aamupalaa, leikitään, puetaan ja lähdetään leikkipuistoon. Matilda rakastaa leikkipuistoa. Sinne mennessä jaksetaan istua nätisti rattaissa ja kun puiston portti näkyy, alkaa ilonen huuto ja käsien heilutus. Puistossa nähdään kavereita, tehdään hiekkakakkuja ja rikotaan ne mahdollisimman nopeasti, lasketaan liukumäkeä, kiikutaan lujaa ja työnnellään puukärryjä. Puistosta lähteminen on se ikävin kohta. Rattaissa ei enää huvita istua ja väsy painaa silmiä. Kotona mennään heti päikkäreille ja äiti saa nauttia siitä kuuluisasta omasta ajasta (facebookissa ja nettikaupoissa).
Kotonakin riittää tekemistä. Matilda on oppinut älyttömästi uusia juttuja parissa viikossa. Kävely on jo tosi sujuvaa, eikä kotona enää kontata melkein ollenkaan. Ulkona kävely ilman tukea on vielä vähän haastavaa. Pölöttäminen on myös lisääntynyt ja löytyy sieltä seasta muutama ihan oikeaa sanaakin muistuttava. Väsyneenä huudetaan MAM (maitoa) ja osoitetaan jääkaapin suuntaan. Osoittelu on kanssa ihan uusi juttu. Vettäkään ei enää inhota ihan niin paljon kuin ennen.
Tuntuu, että joka päivä oppii uutta tuosta meidän mini-ihmisestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti