Tuplat

Kun ensimmäistä kertaa tajusin, että me tullaan tarvitsemaan tuplarattaat - kauhistuin. En niiden sisällön takia kuitenkaan. Mielikuvani tuplarattaista olivat tönköt, tilaavievät ja kömpelöt. Käyttöikäkään ei olisi kovin pitkä. Ensimmäisinä kuukausina en halunnut edes miettiä niiden hankkimista. Ajattelin, että voitaisiin ehkä selvitä meidän nykyisillä vaunuilla ja kantorepulla.

Tosiasia on kuitenkin se, että tuosta meidän taaperosta on tullut aika uhmakas. Seisomalauta tai kävely ei tulisi kysymykseenkään. Tai no, mielumminhan tuo kävelisi kuin istuisi rattaissa, mutta määränpää ei kyllä ikinä ole sama kuin äidillä. Uhmakohtauksetkin ovat tulleet tutuiksi. Niitä saadaan yleensä julkisilla paikoilla ja ne kestävät puolisen tuntia. Milläs sitten rauhoittelet riehuvaa taaperoa kun kantorepussa tuhisee pieni vauva? Tuplarattaat siis tänne, kiitos.

Yhden asian olin jo päättänyt, en halunnut päällekkäin olevia rattaita. En osaisi kuvitella laittavani vauvaa sinne taaperon alapuolelle. Vauvaan ei saisi minkäänlaista katsekontaktia, eikä siellä voi kovin viihtyisää olla isommallakaan. Eli siis vierekkäin istuttavat rattaat, mutta mielellään kapeat ja ketterät. Pitää mahtua bussiin ja ratikkaan. Pikaisen vertailun (ja keskustelupalstojen lukemisen) jälkeen jäi jäljelle kaksi vaihtoehtoa. Mountain buggy duet ja bugaboo donkey.

Mountain buggyjen isoin plussa oli leveys, vain 63cm! Meidän nykyiset brio happyt ovat 60cm. Näihin pystyi ostamaan myös erikseen tuon vaunukopan, jolloin vauva voi olla kasvot työntäjään päin. Etukäteen vähän mietitytti, että miten isompi lapsi mahtuu rattaisiin talvivaatteissa, kun istuimet ovat kuitenkin aika kapeat. Käytiin liikkeessä testaamassa näitä, mutta olivat mielestäni hieman tönkön oloiset, mieskään ei näihin ihastunut.

Bugaboo donkeyssä eniten viehätti muunneltavuus. Niitä pystyy käyttämään yhden tai kahden lapsen kanssa. Kahden lapsen kanssa niiden leveys oli noin 74cm ja yhden lapsen (+ tuon ostoskorin kanssa) 60cm. Näihin mä sitten ihastuinkin ihan täysin. Istuimia sai helposti käännettyä kumpaan suuntaan vaan, pyörät olivat tarpeeksi isot ja rattaat tuntuivat kevyiltä työntää.

Innokkaana teinkin jo tilauksen tällä viikolla, ensimmäinen paketti saapui jo tänään perille, vaunukankaat seikkailevat vielä matkalla. Ensi viikolla saadaan nämä siis jo käyttöön. Vanhat vaunutkin voidaan nyt laittaa myyntiin! Kuulette näistä vielä paljon lisää :)

Vuosi vaihtui

Vuosi vaihtui ja joulukuukin meni ohi vauhdilla. Joulukuussa rämmittiin lumihangessa, taisteltiin ulkovaaatteiden kanssa, käytin pulkkailemassa, vietettiin muskarin joulujuhlaa, perhekahvilassa tutustuttiin joulupukkiin, vietettiin joululomaa, juhlittiin joulua, riehuttiin, äksyiltiin, naurettiin, nähtiin paljon sukulaisia ja juhlistettiin uutta vuotta.

Pikkusiskonkin tuloon on jo alettu varautua. Matildan vauvavaatteet on käyty läpi ja myytävien vaatteiden pino on kasvanut kasvamistaan (kun vielä saisi ne myyntiin asti). Musta tuntuu, että vaatemakukin on muuttunut paljon siitä mitä se oli kun Matilda oli vauva. Tällä kertaa silmää miellyttävät pehmeät ja hempeät värit. Vaunujen kanssa on tullut stressailtua jo jonkin aikaa. Tuplavaunuja on niin paljon erilaisia, että omien löytäminen on ollut hankalaa. Nyt ollaan kuitenkin jo pätetty mitkä vaunut muuttavat meille (näistä lisää myöhemmin). Matildalla on ollut käytössä brion happyt, ja niistä ollaan kovasti tykätty. Nyt nekin pitää kuitenkin laittaa myyntiin, kun ei sitä säilytystilaa kuitenkaan niin kamalasti ole.

Tammikuussakin on edessä paljon kivoja juttuja. Tästä on hyvä aloittaa uusi vuosi.

Plussalaskuja

20+3. Matildasta tulee isosisko! Tänään oli viimein kovasti jännitetty rakenneulta, kaikki oli kunnossa ja vauva jumppailikin ahkerasti koko ultrauksen ajan. Tämän raskauden kanssa on jännittänyt paljon enemmän kun viimeksi, tietää mikä kaikki voi mennä pieleen. Matildan kanssa tunsin ensimmäiset liikkeet jo tosi selvästi ennen toista ultraa. Tämän vauvan kanssa liikkeitä on tuntunut todella havoin, yli viikon välein ja sekin tuotti tottakai huolta. Ultrassa selvisi syykin, istukka on sopivasti vauvan edessä eristämässä liikkeitä. Nyt on aika huojentunut ja onnelinen olo.

Aika on mennyt vauhdilla, ja välillä unohtaa edes olevansa raskaana. Vähän jo jännittää millaista meidän elämä tulee kahden pienen kanssa olemaan. Mitään ei olla vielä hankittu, tuplarattaatkin vähän hirvittää. . Ainakin pieniä vaatteita saa (vähän) ostella ja oon tosi iloinen kun pääsen taas hypistelemään kappahlin newbie-vaatteita, ei vaan ole mitään suloisempaa(paitsi ehkä se vauva)!