Papu!

Törmäsin facebookissa ihanaan uuteen suomalaiseen vaatemallistoon. Näitä Papun pipoja olin jo aikaisemminkin ihastellut marakattimarssin-facebooksivuilla. 

Tämän mallityttösen päällä ovatkin kaikki meidän (mun) suosikkivaatteet. Ostoslistalla on siis ainakin nuo rusettipipot äidille ja tyttärelle, ja Matildalle olisi kiva saada vielä tuo huppari ja legginssitkin. Ollaankin suuntaamassa lauantaina torikortteleiden joulumyyjäisiin, josta näitä pitäisi löytää. Katsotaan kuinka paljon lompakko antaa periksi.. 

(ja miten kestää hermot, veikkaan että siellä on aikamoinen ruuhka, eikä Matilda enää kauhean tyytyväisenä suostu istumaan rattaissa)

Lunta

Jee, joulukuu! 

Tässä muutamien päivien takainen kuvasarja Matildan ja lumen ensikohtaamisesta.

Ai lunta - mitä se on? Maistetaan!

Hmm..

Ei kauheen hyvää.

Sä saat äiti tän.

Ja me ei normaalisti hengata meidän rapun eteisessä. Ulkona oli vaan niin kova myrsky, että ei päästy paljon pidemmälle.

Suloisia printtejä

Yksi Matildan tämän vuoden joululahjoista tulee olemaan joku näistä ihanista julisteista. Nyt on vaan aika paha valinnan vaikeus.. Karhut selvästi iskevät ja lujaa.

Mikä se näistä olisi?

Kolme ensimmäistä ovat kokoa A3 ja kaksi viimeistä A4. Haluaisin ehkä ennemmin tuollaisen isomman, mutta noi pienemmätkin on vaan niin suloisia!

Mitä mulle kuuluu?

 Moi! Mä oon jo aika iso tyttö, ikääkin on jo 1 vuotta ja 4 kuukautta. Äiti ei vaan aina ymmärrä tätä ja se kohtelee mua ihan kun jotain vauvaa. Mä haluaisin itse syödä, en tartte siinä mitään apua! Äiti myös yrittää aina laittaa mut ulkona rattaisiin, mutta mä kyllä mielummin kävelen ihan itse. En myöskään halua pitää kädestä kiinni, kun se rajoittaa vähän liikaa mun liikkumista.

Oon muutenkin aika touhukas tyttö ja mulla pitää olla päivisin paljon tekemistä. Mulle on kertynyt muutama harrastuskin; liikuntakerho, taaperokerho ja muskari. Liikuntakerho on mun suosikki, koska siellä saa juosta ja riehua. Parasta siellä kyllä taitaa olla semmonen värikäs telttakangas, jonka keskelle kaikki lapset saa mennä istumaan ja aikuiset pyörittää meitä siinä! Muskari on myös aika kiva. Mä oon tosi kiinnostunut musiikista ja tanssista! Aina kun kuuleen telkkarista musiikkia, meen siihen eteen tanssimaan. Oon aika taitava. Tanssiliikeitä mä en todellakaan oo oppinut äitiltä ja isiltä, vaan lilolta ja stitchiltä. Niiden elokuva on maailman paras, ja ne tanssii siellä tosi hienoja hulatansseja.

Mulle on kertynyt kotiin aika paljon leluja. Suurimmalla osalla en edes muista leikkiä. Ykkösjuttu on kuitenkin nuket. Mulla kulkee aina nukke mukana kauppareissuilla ja kerhoissa. Nuken kanssa on kiva tanssia ja sitä on kiva halata ja pussata. Mulla on myös oma tuttipullo, jolla voin syöttää vauvaa. Tykkään myös auto- ja siivousleikeistä.

Mun paras kaveri on Oiva. Me ollaan oltu kavereita ihan vauvasta asti. Nähdään toisiamme yleensä ainakin neljänä päivänä viikosta. Käydään kaikissa samoissa kerhoissa ja puistoillaan yhdessä. Käydään myös toistemme luona kylässä. Eilen Oiva oli meillä käymässä, oli tosi hauskaa! Me tanssittiin, siivottiin, leikittiin piilosta ja vähän riehuttiinkin. Kerhoissakin me ollaan jonkin verran kaksistaan, käydään ainakin halimassa toisiamme. Annoin muuten Oivalle mun ihan ekan pusunkin. Niin kiva tyyppi se on.

 Mun toinen leikkikaveri on meidän koira, Tauno. Tai Tau, niinkun mä sanon. Mekin leikitään jo välillä yhdessä, vaikka se useimmiten juokseekin mua karkuun. Osaan mä jo muutamia muitakin sanoja. Suosikit on kato ja äiti. Täällä maailmassa on niin paljon ihmeellisiä asioita, että mun pitää monta kertaa päivässä kutsua äiti mun kanssa katsomaan niitä. Kutsun mä kyllä välillä isiäkin. Muita tärkeitä sanoja ovat tutti ja vauva.

Musta on kuulemma myös tulossa isosisko, mutta mä en oikein tiedä että mitä se tarkoittaa. Äiti on koittanut sanoa ja näyttää, että sen mahassa on vauva, mutta mä en kyllä nää siellä mitään muuta kun sen navan!

- Matilda

Plussalaskuja

20+3. Matildasta tulee isosisko! Tänään oli viimein kovasti jännitetty rakenneulta, kaikki oli kunnossa ja vauva jumppailikin ahkerasti koko ultrauksen ajan. Tämän raskauden kanssa on jännittänyt paljon enemmän kun viimeksi, tietää mikä kaikki voi mennä pieleen. Matildan kanssa tunsin ensimmäiset liikkeet jo tosi selvästi ennen toista ultraa. Tämän vauvan kanssa liikkeitä on tuntunut todella havoin, yli viikon välein ja sekin tuotti tottakai huolta. Ultrassa selvisi syykin, istukka on sopivasti vauvan edessä eristämässä liikkeitä. Nyt on aika huojentunut ja onnelinen olo.

Aika on mennyt vauhdilla, ja välillä unohtaa edes olevansa raskaana. Vähän jo jännittää millaista meidän elämä tulee kahden pienen kanssa olemaan. Mitään ei olla vielä hankittu, tuplarattaatkin vähän hirvittää. . Ainakin pieniä vaatteita saa (vähän) ostella ja oon tosi iloinen kun pääsen taas hypistelemään kappahlin newbie-vaatteita, ei vaan ole mitään suloisempaa(paitsi ehkä se vauva)!

Uusin ihastus

Täyttä rakkautta. Hetken kesti lämmetä näille raikkaan iloisille sirkushenkisille vaatteille, mutta nyt ollaan taas pakkomielteiden kourissa. Mun on pakko saada noi alimman rivin mekot! Harmi vaan, että pupumekkoa ei löydy Matildan koossa enää mistään :(

Valokarnevaali

Linnanmäki sulki ovensa toissa viikonloppuna, joten pitihän meidänkin käydä heittämässä  hyvästit. Aikataulut vähän venähtivät ja päästiin liikkeelle vasta seitsemän jälkeen. Ajattelin, että siellä on varmaan jo aika tyhjää, mutta lintsi oli ihan täynnä! Joka paikkaan oli kovat jonot, joten jätettiin laiteliput tällä kertaa ostamatta. Tekemistä onneksi riitti. Käytiin vetämässä narua, katselemassa laitteita ja valoja ja pääsipä Matilda muutamaan kolikolla toimivaankin laitteeseen. Loppuiltaan saatiin vähän toimintaa, kun Matilda ei enää jaksanut istua rattaissa, vaan juoksenteli iloisesti väkijoukon seassa..

Heippa lintsi, nähdään taas ensi kesänä!

Puistoilua

Aamupäivät meillä vietetään melkein poikkeuksetta leikkipuistossa. Tältä siellä näyttää.

Enää ei riitä kiinnostusta hiekkalaatikolla leikkimiseen tai keinumiseen. Kivointa on työntää kärryjä ja liian isoja pyöriä, tutkia ympäristöä, heitellä palloa, touhuta kavereiden kanssa ja leikkiä vesilätäköissä.

Ps. Näiden kuvien ottamisen jälkeen Matilda löysi 10m syvän vesilätäkön. Sinnehän se meni. Kastui kengät, sukkahousut ja haalarinlahkeet. Onneksi kotiin ei ollut kovin pitkä matka.

Mä sanon hop, sä sanot lop

Meillä asuu nykyään aikamoinen vauhtihirmu, jonka energia ei tunnu loppuvan millään. Kotona ja pihalla leikkiminen on aina kivaa, mutta välillä sitä kaipaa vaihteluakin. Tajuttiin vasta vähän aikaa sitten, että Matildahan on jo niin iso, että sen voi viedä leikkimään hoploppiin!

Ensimmäinen kerta meni ihan kivasti. Vähän jännitti, kun lapsia oli niin paljon ja meno oli aika villiä. Kamerakaan ei pysynyt lopulta enää vauhdissa mukana, vaan se piti viedä autoon turvaan. 

Oli kivaa, ensi kerralla otetaan kaverikin mukaan!

Ps. Äidin ehdoton suosikki oli pomppulinna.

All for children

Olen ihan totaalisen rakastunut. Nimittäin uuten H&M ja Unicefin tämän syksyn yhteistyökampanjaan. Olen onnistunut löytämään netin syövereistä jo useampia kuvia mallistosta, ja vähän huolestuttavasti näyttää sille, että mä haluan kaiken. Tai ainakin nämä.

Ihana, ihana maja! Toivottavasti vaan ei ole ihan liian iso.

Maailman suloisin mekko. Ei ehkä kaikista käytännöllisin, mutta niin kaunis!

Tätä söpömpää ei vaan voi olla.

Pipoja ei voi olla liikaa.

Ihana.

Ihanat.

Mallisto tulee myyntiin nettiin ja valikoituihin liikkeisiin 18.10. Joku on ehkä jonottamassa oven takana..

Ystävämyynneissä

Kävin vähän ostoksilla.

Sisukas järjesti viikonloppuna ystävämyynnit, ja olihan sinne mentävä. Olin käynyt siellä kerran aikaisemmin ja silloin sain saaliikseni Mini rodinin lincoln parkan 33e. Ei paha. Siellä olisi kuitenkin ollut paljon muutakin kivaa, ja siitä asti on harmittanut se etten ostanut mitään muuta. Mutta asia on nyt korjattu!

Tein ihan mahtavia löytöjä. Näistä monet joutuvat kyllä vielä hetkeksi jemmakaappiin odottamaan Matildan kasvua. Pieniä vaatteitakin ostin muutaman, nekin pääsevät hetkeksi säilöön. Suosikki ostos oli tuo karamellin värinen frillahaalari, ja kaikeksi onneksi se oli vielä sopiva, vaikka kokolapussa lukeekin 68/74. Tätä täytyy pitää ahkerasti päällä ennenkuin käy liian pieneksi.