Lyydia 1v

Aika pitkäksi venyneen tauon jälkeen pitää taas tehdä paluu. Nimittäin meidän pikkusisko on jo 1-vuotias! Ollaan oltu erittäin laiskoja vauvakirjojen kanssa, joten blogista oli kiva tulla kurkistelemaan, että millainen se meidän Matilda oli saman ikäisenä. Ja pitäähän Lyydiankin saada ihan oma postaus.

Lyydia omistaa neljä hammasta, lempinimiä (Lidia, Didi, Didia), rakastavan isosiskon ja vanhemmat, loistavat kiipeilytaidot, kehittyvän tasapainon, tempperamenttisen luonteen, räkättävän naurun ja iloiset silmät.

Ensimmäiset askeleensa hän otti päivää ennen virallista syntymäpäivää, vaatimattomasti heti seitsemän kerralla. Lyydialla on myös paljon asiaa, mistään ei vaan saa selvää. Laulaa yritetään myös. Pusuja saa monta päivässä, ne on vähän vaan kuolaisia, kun Lyydian mielestä kuuluu pussailla suu auki. Puraisuja jaellaan kanssa.

Siskot

Siskot nauraa. Siskot leikkii. Siskot laulaa. Siskot huutaa. Siskot tanssii. Siskot tappelee. Siskot halaa. Siskot ärsyttää. Siskot hassuttelee. Siskot rakastaa.

Pikkukisu

 Meillä oli tänään jännä päivä. Lyydialta löydettiin synnärillä sydämen sivuääni ja ultrassa huomattiin sydämessä avoin valtimotiehyt. Kuukausi sitten lääkärikäynnillä kuului vielä selvä sivuääni Tänään oli kontrollikäynti kätilöopistolla ja kaikki oli kunnossa, ei sivuääntä ja valtimotiehyt oli sulkeutunut itsekseen.

Lyydia

 

Moi, mä oon Lyydia! Oon jo vähän päälle kaksi kuukautta vanha, 58,5cm pitkä ja 5,8kg painava. Mun lemppari juttuja on syöminen, syöminen, nukkuminen, naureskelu, jutteleminen, vatsalihasten kehittäminen, sylissä oleminen ja syöminen. Mä olen tosi seurallinen ja mulla on aika hassu isosisko, joka tulee mulle aina juttelelemaan ja se haluaa myös usein tanssia mun kanssa. Täällä asuu myös meidän koira, Tauno, se tykkää nuoleskella mun jalkoja ja se vähän kutittaa. Äiti ja isikin leikkii mun kanssa aika paljon. Isi kutittaa ja äiti laulaa. Mä olen myös aikamoinen sylivauva, en tykkää pötkötellä missään sängyllä tai sohvalla. Ja sylissäkään en halua olla missään vauva-asennossa, mä haluan nähdä maailmaa! Nyt meen juomaan maitoa, moi!

Kesäkuvia

Helteet tuli ja meni. Palataan kuvien parissa vielä vähän lämpöisempään.

Meidän leikkipuistossa on siis uima-allas. Kun päästiin puistoon, juoksi Matilda vaatteet päällä altaaseen ja onnistui vielä kompastumaankin niin, että kaikki vaatteet ja lippiskin kastuivat. Vaihdettiin päälle uikkari, mutta eihän se vesi enää silloin kiinnostanut.

Piirretään

Onnea on oma parveke, varsinkin silloin kun omistaa Hyvin uhmakkaan taaperon. Eipä tarvitse taas muutamaan päivään lähteä puistoon tappelemaan.

I-HA-HAA

Me asutaan aika kivalla paikalla. Täältä pääsee nopeasti keskustaan, kauppaan, puistoon, tai vaikka katselemaan heppoja.

Annettiin me niille pari leipääkin. Vähän jännitti, mutta oli ne aika kivoja! Mennään uudestaankin.

Tästä kesä voi alkaa

 Tänään oli helle! Ainakin meidän parvekkeella. Pumpattiin viime kesältä säästynyt uima-allas ja Matilda pääsi polskimaan. Tai no, viskomaan vettä ympäriinsä. Mutta oli tosi kivaa!

Pikkusiskokin olisi pitänyt saada kaveriksi altaaseen, ehkä kuitenkin vasta ensi kesänä. Jos saadaan tarpeeksi lämpimiä päiviä, niin äitikin saattaa tuonne ahtautua..

Ps. Mistä tietää että on tullut vanhaksi? Siitä, että katsoo innoissaan euroviisujen esikatselumaratonia! (ja ehkä myös siitä että on kahden lapsen äiti..)

Kuva-arvoitus

Mitä tässä tapahtuu?

Vastaus: Äiti syöttää vauvaa, taapero käyttää tilannetta hyväkseen ja nappaa äidin puhelimen.

Pientä päivitystä

Blogi on jäänyt viime kuukausien aikana hävettävän vähälle huomiolle. Kaipasin vähän muutosta ja nyt on sitten uusi nimi ja ulkoasu, jos kirjoittaminenkin olisi nyt vähän sujuvampaa.

Meillekin on ehtinyt tapahtua vaikka mitä. Matildasta tuli isosisko ja minusta kahden lapsen äiti. Meidän uusi vauva on aika rento tyyppi, mahassakin se viihtyi vähän liian hyvin ja pari viikkoa lasketun ajan jälkeen synnytys sitten käynnistettiin. Nyt ollaan viihdytty jo vähän yli viikko kotona tutustumassa toisiimme. Matilda on tosi innokas isosisko ja hoitaa vauvaa ahkerasti.

Tutiton

Vielä vähän yli kuukausi sitten tutti (tai tutit) oli Matildan paras kaveri. Sitä ei käytetty vain unille mennessä tai harmistuksen iskiessä, vaan se roikkui melkeinpä aina suupielessä tai kädessä. Olimme miettineet vierottamista ennen vauva syntymää, mutta oltiin vähän laiskoja ja liian lepsuja, eihän sitä raaskinut ottaa pois. Puhuttiin tuttiasiasta neuvolassakin ja tultiin siihen lopputulokseen, että vieroitusta ei kannata väkisin enää aloittaa, kun vauvan syntymäänkin on jo niin lähellä.

Mutta meillä asuukin aika itsenäinen tänttähäärä. Päälle pari viikkoa sitten Matilda heitti kaikki löytämänsä tutit patterin väliin, ja sinne ne jäivät! Tutin perään ei ole kyselty kertaakaan eivätkä nukahtamisetkaan ole vaikeutuneet.

Miten tämä nyt näin helposti meni?

Mini Rodini SS13

Täyttä rakkautta. Olen ihan hullaantunut Mini Rodinin kevätmallistosta, voisin kotiuttaa sieltä vaikka mitä! Järki täytyy kuitenkin pitää päässä.. Etukäteen olin jo päättänyt, että vauva saa uudesta mallistosta leopardi haalarin (onneksi sellainen tuli), mutta siinä kävi sitten niin että isosiskollekin piti ostaa samaa printtiä.

Vauvalle otin haalarista koon 56/62 menee sitten kivasti kevään ja kesälläkin voi pitää viileämmillä ilmoilla. Matildan takin kanssa piti miettiä hetki ja päädyin lopulta ottamaan koon 92/98 on varmaan hihoista vielä ihan liian pitkä, mutta mahtuupahan pitkään ;)

Ja sitten vielä niitä muita ihania, jotka olisi ihan pakko saada.. Rusetti collari on supersuloinen ja köysipaitakin näyttää ihanan raikkaalta. Uikkarit, aurinkolasit ja flamingot tulevat onneksi myyntiin vasta helmikuun lopussa. Nyt pitääkin urakalla tyhjentää vaatekaappeja ja säästää rahaa.

Ps. Olen myös ihastunut tuohon mini rodinin mallityttöön <3

Tuplat

Kun ensimmäistä kertaa tajusin, että me tullaan tarvitsemaan tuplarattaat - kauhistuin. En niiden sisällön takia kuitenkaan. Mielikuvani tuplarattaista olivat tönköt, tilaavievät ja kömpelöt. Käyttöikäkään ei olisi kovin pitkä. Ensimmäisinä kuukausina en halunnut edes miettiä niiden hankkimista. Ajattelin, että voitaisiin ehkä selvitä meidän nykyisillä vaunuilla ja kantorepulla.

Tosiasia on kuitenkin se, että tuosta meidän taaperosta on tullut aika uhmakas. Seisomalauta tai kävely ei tulisi kysymykseenkään. Tai no, mielumminhan tuo kävelisi kuin istuisi rattaissa, mutta määränpää ei kyllä ikinä ole sama kuin äidillä. Uhmakohtauksetkin ovat tulleet tutuiksi. Niitä saadaan yleensä julkisilla paikoilla ja ne kestävät puolisen tuntia. Milläs sitten rauhoittelet riehuvaa taaperoa kun kantorepussa tuhisee pieni vauva? Tuplarattaat siis tänne, kiitos.

Yhden asian olin jo päättänyt, en halunnut päällekkäin olevia rattaita. En osaisi kuvitella laittavani vauvaa sinne taaperon alapuolelle. Vauvaan ei saisi minkäänlaista katsekontaktia, eikä siellä voi kovin viihtyisää olla isommallakaan. Eli siis vierekkäin istuttavat rattaat, mutta mielellään kapeat ja ketterät. Pitää mahtua bussiin ja ratikkaan. Pikaisen vertailun (ja keskustelupalstojen lukemisen) jälkeen jäi jäljelle kaksi vaihtoehtoa. Mountain buggy duet ja bugaboo donkey.

Mountain buggyjen isoin plussa oli leveys, vain 63cm! Meidän nykyiset brio happyt ovat 60cm. Näihin pystyi ostamaan myös erikseen tuon vaunukopan, jolloin vauva voi olla kasvot työntäjään päin. Etukäteen vähän mietitytti, että miten isompi lapsi mahtuu rattaisiin talvivaatteissa, kun istuimet ovat kuitenkin aika kapeat. Käytiin liikkeessä testaamassa näitä, mutta olivat mielestäni hieman tönkön oloiset, mieskään ei näihin ihastunut.

Bugaboo donkeyssä eniten viehätti muunneltavuus. Niitä pystyy käyttämään yhden tai kahden lapsen kanssa. Kahden lapsen kanssa niiden leveys oli noin 74cm ja yhden lapsen (+ tuon ostoskorin kanssa) 60cm. Näihin mä sitten ihastuinkin ihan täysin. Istuimia sai helposti käännettyä kumpaan suuntaan vaan, pyörät olivat tarpeeksi isot ja rattaat tuntuivat kevyiltä työntää.

Innokkaana teinkin jo tilauksen tällä viikolla, ensimmäinen paketti saapui jo tänään perille, vaunukankaat seikkailevat vielä matkalla. Ensi viikolla saadaan nämä siis jo käyttöön. Vanhat vaunutkin voidaan nyt laittaa myyntiin! Kuulette näistä vielä paljon lisää :)

Vuosi vaihtui

Vuosi vaihtui ja joulukuukin meni ohi vauhdilla. Joulukuussa rämmittiin lumihangessa, taisteltiin ulkovaaatteiden kanssa, käytin pulkkailemassa, vietettiin muskarin joulujuhlaa, perhekahvilassa tutustuttiin joulupukkiin, vietettiin joululomaa, juhlittiin joulua, riehuttiin, äksyiltiin, naurettiin, nähtiin paljon sukulaisia ja juhlistettiin uutta vuotta.

Pikkusiskonkin tuloon on jo alettu varautua. Matildan vauvavaatteet on käyty läpi ja myytävien vaatteiden pino on kasvanut kasvamistaan (kun vielä saisi ne myyntiin asti). Musta tuntuu, että vaatemakukin on muuttunut paljon siitä mitä se oli kun Matilda oli vauva. Tällä kertaa silmää miellyttävät pehmeät ja hempeät värit. Vaunujen kanssa on tullut stressailtua jo jonkin aikaa. Tuplavaunuja on niin paljon erilaisia, että omien löytäminen on ollut hankalaa. Nyt ollaan kuitenkin jo pätetty mitkä vaunut muuttavat meille (näistä lisää myöhemmin). Matildalla on ollut käytössä brion happyt, ja niistä ollaan kovasti tykätty. Nyt nekin pitää kuitenkin laittaa myyntiin, kun ei sitä säilytystilaa kuitenkaan niin kamalasti ole.

Tammikuussakin on edessä paljon kivoja juttuja. Tästä on hyvä aloittaa uusi vuosi.

Papu!

Törmäsin facebookissa ihanaan uuteen suomalaiseen vaatemallistoon. Näitä Papun pipoja olin jo aikaisemminkin ihastellut marakattimarssin-facebooksivuilla. 

Tämän mallityttösen päällä ovatkin kaikki meidän (mun) suosikkivaatteet. Ostoslistalla on siis ainakin nuo rusettipipot äidille ja tyttärelle, ja Matildalle olisi kiva saada vielä tuo huppari ja legginssitkin. Ollaankin suuntaamassa lauantaina torikortteleiden joulumyyjäisiin, josta näitä pitäisi löytää. Katsotaan kuinka paljon lompakko antaa periksi.. 

(ja miten kestää hermot, veikkaan että siellä on aikamoinen ruuhka, eikä Matilda enää kauhean tyytyväisenä suostu istumaan rattaissa)

Lunta

Jee, joulukuu! 

Tässä muutamien päivien takainen kuvasarja Matildan ja lumen ensikohtaamisesta.

Ai lunta - mitä se on? Maistetaan!

Hmm..

Ei kauheen hyvää.

Sä saat äiti tän.

Ja me ei normaalisti hengata meidän rapun eteisessä. Ulkona oli vaan niin kova myrsky, että ei päästy paljon pidemmälle.

Suloisia printtejä

Yksi Matildan tämän vuoden joululahjoista tulee olemaan joku näistä ihanista julisteista. Nyt on vaan aika paha valinnan vaikeus.. Karhut selvästi iskevät ja lujaa.

Mikä se näistä olisi?

Kolme ensimmäistä ovat kokoa A3 ja kaksi viimeistä A4. Haluaisin ehkä ennemmin tuollaisen isomman, mutta noi pienemmätkin on vaan niin suloisia!

Mitä mulle kuuluu?

 Moi! Mä oon jo aika iso tyttö, ikääkin on jo 1 vuotta ja 4 kuukautta. Äiti ei vaan aina ymmärrä tätä ja se kohtelee mua ihan kun jotain vauvaa. Mä haluaisin itse syödä, en tartte siinä mitään apua! Äiti myös yrittää aina laittaa mut ulkona rattaisiin, mutta mä kyllä mielummin kävelen ihan itse. En myöskään halua pitää kädestä kiinni, kun se rajoittaa vähän liikaa mun liikkumista.

Oon muutenkin aika touhukas tyttö ja mulla pitää olla päivisin paljon tekemistä. Mulle on kertynyt muutama harrastuskin; liikuntakerho, taaperokerho ja muskari. Liikuntakerho on mun suosikki, koska siellä saa juosta ja riehua. Parasta siellä kyllä taitaa olla semmonen värikäs telttakangas, jonka keskelle kaikki lapset saa mennä istumaan ja aikuiset pyörittää meitä siinä! Muskari on myös aika kiva. Mä oon tosi kiinnostunut musiikista ja tanssista! Aina kun kuuleen telkkarista musiikkia, meen siihen eteen tanssimaan. Oon aika taitava. Tanssiliikeitä mä en todellakaan oo oppinut äitiltä ja isiltä, vaan lilolta ja stitchiltä. Niiden elokuva on maailman paras, ja ne tanssii siellä tosi hienoja hulatansseja.

Mulle on kertynyt kotiin aika paljon leluja. Suurimmalla osalla en edes muista leikkiä. Ykkösjuttu on kuitenkin nuket. Mulla kulkee aina nukke mukana kauppareissuilla ja kerhoissa. Nuken kanssa on kiva tanssia ja sitä on kiva halata ja pussata. Mulla on myös oma tuttipullo, jolla voin syöttää vauvaa. Tykkään myös auto- ja siivousleikeistä.

Mun paras kaveri on Oiva. Me ollaan oltu kavereita ihan vauvasta asti. Nähdään toisiamme yleensä ainakin neljänä päivänä viikosta. Käydään kaikissa samoissa kerhoissa ja puistoillaan yhdessä. Käydään myös toistemme luona kylässä. Eilen Oiva oli meillä käymässä, oli tosi hauskaa! Me tanssittiin, siivottiin, leikittiin piilosta ja vähän riehuttiinkin. Kerhoissakin me ollaan jonkin verran kaksistaan, käydään ainakin halimassa toisiamme. Annoin muuten Oivalle mun ihan ekan pusunkin. Niin kiva tyyppi se on.

 Mun toinen leikkikaveri on meidän koira, Tauno. Tai Tau, niinkun mä sanon. Mekin leikitään jo välillä yhdessä, vaikka se useimmiten juokseekin mua karkuun. Osaan mä jo muutamia muitakin sanoja. Suosikit on kato ja äiti. Täällä maailmassa on niin paljon ihmeellisiä asioita, että mun pitää monta kertaa päivässä kutsua äiti mun kanssa katsomaan niitä. Kutsun mä kyllä välillä isiäkin. Muita tärkeitä sanoja ovat tutti ja vauva.

Musta on kuulemma myös tulossa isosisko, mutta mä en oikein tiedä että mitä se tarkoittaa. Äiti on koittanut sanoa ja näyttää, että sen mahassa on vauva, mutta mä en kyllä nää siellä mitään muuta kun sen navan!

- Matilda